Vesiviljelyä Amritapurissa

Vesiviljelykokeilua ashramissa (-;


Oletteko kuulleet vesiviljelystä ? Sillä voi saada huomattavasti pienemmällä pinta-alalla
saman sadon ilman minkäänlaista maata ja oikein toimiessaan se kuluttaa vain muutaman
prosentin vedestä, mitä tavallisessa kasvimaaviljelyssä kuluisi. Kasvien juuret ovat vedessä,
mutta lisäksi ne tarvitsevat ravinteita ja happea.

Itse kokeilin vesiviljelyä viime talvena Amman pääkeskuksessa Intiassa Amritapurin
ashramissa, jossa vietin puolisen vuotta. Siellä lähinnä kanadalainen Sanat ja amerikkalainen
Achyut olivat jo jonkin aikaa tutkineet vesiviljelyn mahdollisuuksia mm. ashramin
ruuantuotantoa ajatellen. Kuullessani asiasta innostuin myös itsekin ja saimme
pyykkipalvelun kanssa (missä olin töissä) Ammalta luvan harrastaa tätä ns. pyykkikatolla
12:ssa kerroksessa.

Aloitettaessa oli erikoista, kun trooppiset olosuhteet huomioon ottaen piti ensin pystyttää
kasvihuone, jonka tarkoituksena päinvastoin kuin Suomessa oli suojata kasveja liialta
kuumuudelta ja suoralta auringonpaisteelta. Kasvihuone olikin hauskasti täsmälleen ”green
house” (englanniksi kasvihuone, kirjaimellisesti käännettynä vihreä talo) kun se oli vain
vihreä, jonkin verran läpäisevä kangas, joka laitettiin muoviputkista pystytetyn kehikon
päälle. Tähän noin 1,5 neliön tilaan laitoimme neljä ämpäriä, joiden päällä tuli olla vielä
matalahkot, ämpärin levyiset vadit, joissa oli reikiä pohjalla. Vesi tuli ämpäreihin ja kasvien
taimet vateihin, joissa oli soraa antamassa tukea taimille ja taimien juuret vielä vatien reikien
läpi ämpärissä olevaan veteen (-;. Vesiviljeltävät kasvit tulee siis ensin taimikasvattaa ainakin
noin kymmenen sentin korkuisiksi.
Veden lisäksi kasvit kuitenkin tarvitsevat siis vielä happea ja ravinteita. Me hoidimme
hapensaannin Achyutin suosituksesta akvaariopumpun avulla ja ravinteet tilattiin
Bangaloresta vesiviljelyyn erikoistuneelta firmalta. Ravinteet olivat kidemäisessä muodossa,
kuin karkeaa merisuolaa, ja ne liuotettiin ensin veteen ja tarjoiltiin kasveille nestemäisessä
muodossa noin kerran viikossa suoraan ämpäriin kaatamalla. Akvaariopumpun letku jaettiin
neljään osaan ja kuljetettiin vatien pohjareikien läpi ämpärin veteen, jossa ne iloisesti
kuplittivat ja hapettivat vettä. 


Oli todella inspiroivaa ja hauskaa seurata, miten vahvoiksi ja nopeasti kasvit kasvoivat.
Neljässä ämpärissä kasvoi yhteensä 12 viljelykasvia; 7 kurkkua, yksi pensastomaatti, kaksi
papua ja kaksi kurpitsaa. Ravinteiden määrää vaan säädeltiin kasvin koon mukaan ja sen
mukaan kuinka monta kasvia yhdessä ämpärissä kasvoi (-;. Kurkkuja piti auttaa langoilla
pystyyn pitkin kasvihuoneen rakennetta ja kasvihuoneesta maata pitkin ulos kasvavia
kurpitsoja varten asettelin pahvin paloja ja kookospalmun kuivia lehviä pyykkikaton lattialle,
jotta varret ja lehdet eivät kärähtäisi kuumalla sementillä. Noin vajaassa kuukaudessa
kaikissa kasveissa alkoi olla runsaasti pieniä hedelmän raakileita.

Kasvatusprojekti sai kuitenkin yllättävästi ikävän käänteen kun ashramin sähkömies päätti
turvallisuussyistä, että katolla ei enää saa olla sähköjohtoja. Akvaariopumppumme kun toimi
sähköllä ja vaikka kulutus oli aivan minimaalista, niin ilman happea kasvit eivät kauan
pärjänneetNiin sitten kävi, että onnistumisen ilosta siirryttiin luopumisharjoitukseen, kun piti katsoa ,kun kasvit hiljalleen nääntyivät hapen puutteeseen. Kaikista sitkein oli kurpitsa,
joka jatkoi hitaasti hedelmienkin kasvattamista vielä pari, kolme viikkoa hapettomissa
oloissa! Valmista satoa ehdimme korjata vain kahden kurkun verran, mutta ne maistuivatkin
kyllä todella hyvälle. Parasta kurkkua mitä ainakaan itse olen koskaan maistanut.


Mielenkiintoista myös suomalaisille kanadalaisen Sanatin kokeiluissa oli, että hän on
onnistunut vesiviljelemään myös Kanadassa talvella sisätiloissa asunnossaan. Kanadassa
luultavasti on suurinpiirtein yhtä pimeää talvella kuin Suomessa, mutta siitä huolimatta
Sanat oli onnistunut kasvattamaan hyvällä menestyksellä runsaasti vihanneksia, joista
käytetään vihreät kasvinosat, kuten salaattia ja pinaattia. Vieläpä ilman kasvilamppua, mutta
tosin yhden loisteputkilampun alla. Hänellä oli vertailun vuoksi ollut samoissa olosuhteissa
samoja vihanneksia ruukuissa, mutta ne olivat talvella tuottaneet vain hyvin kitukasvuista
satoa.
Kokeiluterveisin,
Reetta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.