Villivihanneksista Rakkaudella

Villivihanneksista Rakkaudella (-;

Oletko jo kokeillut villivihannesten keräämistä ja käyttämistä? Niitä kannattaa ehdottomasti kokeilla ja käyttää ! Suomen luonto tuottaa valtavan määrän hivenaineita, kivennäisaineita ja vitamiineja kasvien,yrttien ja villivihannesten muodossa – niitä ei kannata jättää käyttämättä. Ne päihittävät mennen tullen kaupan salaatit. Metsiköt, pihat, niityt ja rannatkin kasvavat niitä pullollaan. Kaupunkien virkistysmetsiköt ja puistikotkin kelpaavat villivihannesten ja yrttien keruuseen, tärkeää vain on että, lähin autotie olisi vähintään 50 metrin etäisyydellä ja lähin valtatie 200 metrin päässä.

Tässä muutama vinkki tähän vuodenaikaan sopivaan kohtuullisen helppoon keräilyyn:

-Näinä päivinä vielä löytää ja saa pihlajan 

 silmuja maisteltavaksi tai yrttisekoituksiin- ne maistuvat ihanan karvasmantelilta, niinkuin nuoret pihlajan lehdetkin, joita kannattaa käyttää salaatti- tai teeaineksena (-:.

-Nokkoset ovat parhaimmillaan näinä aikoina ja niiden keräämistä lämpimästi todellakin suosittelen niiden helpon tunnistettavuuden ja valtavan ravintoarvonsa takia. Nokkonenhan sisältää mm. rautaa 7 kertaa enemmän kuin pinaatti, piitä 60 kertaa enemmän kuin lehtisalaatti, kalsiumia 3 kertaa enemmän kuin maito ja C-vitamiinia 5 kertaa enemmän kuin appelsiini sekä roppakaupalla muitakin vitamiineja, kivennäisaineita, hivenaineita, flavonoideja sekä erityisen paljon klorofylliä eli lehtivihreää. Nokkosia kannattaa poimia aina kukkimiseen asti, jonka jälkeen sen ravinnearvot laskevat. Kukkimisen jälkeenkin kuitenkin vielä kannattaa katkaista nokkosen varsi, jolloin se aloittaa kasvun alusta ja voit taas poimia sitä (-;.

Nokkoset voi ryöpätä eli käyttää nopeasti kiehuvassa vedessä poltinkarvojen tuhoutumisen ja mahdollisten liikanitraattien liukenemisen takia. Voit myös kuivata nokkosta, mutta silloin (tai tuoreeltaan käytettynä) pitää olla varovainen, että niitä ei ole poimittu runsastyppisiltä paikoilta kuten navettojen ja kompostien vierustoilta, jolloin niihin kertyy erityisen paljon nitraattia. Sitten nokkosta voitkin kotikokkauksessa käyttää melkein mihin tahansa- mm. taikinoiden sekaan, muhennoksiin, keittoihin, kasvisruokien sekaan ja höysteeksi (-;.

-Vuohenputkien

Vuohenputki kasvaa isoissa kasvustoissa

lehtiä löytyy useimmilta pihoilta- ne ovat sarjakukkaisia eli koiranputkien sukulaisia, joiden kukinto siis muistuttaa suuresti koiranputkien kukintoa. Vuohenputken lehdet sopivat mainiosti salaatinlehtinä ja kaalin sijaan käytettäväksi ruoanlaitossa. Koiranputkenkin lehdet käyvät villivihanneksena ja niistä tulee kiva yrttinen makuvivahde kun laittaa lehden tai pari juomavesikannuun.

Koiranputki on hyvin yleinen piennarten kasvi

Koiranputki on hyvin yleinen piennarten kasvi

                                                                   

-Mesiangervojen 

nuoret lehdet sopivat hyvin teeksi ja yrttisekoituksiin – Mesiangervoja kasvaa rannoilla ja kosteihkoilla ojanpientareilla ja niityillä. Myöhemmin kesällä niihin tulee hattaramaiset hyväntuoksuiset isot kukinnot. 

-Maitohorsma 

 sisältää isot määrät C-vitamiinia ja sen herkulliset nuoret versot  toimivat loistavasti  parsan tavoin ruoanlaitossa ja mm. munakkaissa.

-Voikukka 

on Suomen monikäyttöisimpiä ”rikkaruohoja”. Sen lehdet sopivat salaattiin kuin salaattiin, samoin kuin sen kukat. Lehtiä voi käyttää myös pinaatin tavoin keitettynä.Voikukan kukan nuppuja ranskalaiset mestarikokitkin arvostavat keittiössään kevyesti öljyssä paistettuna- ne ovatkin tosi tosi hyviä. Voikukan juuressa voi olla jopa 60 % tärkkelystä ja kriisiaikoina Suomessa sitä onkin käytetty leipäjauhojen jatkeeksi ja korkean inuliinipitoisuutensa vuoksi se on ollut paahdettuna sota-ajan parasta kahvinkorviketta. 

Voikukan lehdistä  ehytreunaisimmat maistuvat parhaalta ja liuskoittuneet karvaammalta.

 -Poimulehtiä, 

Poimulehdellä on isot ehyet lehdet  

jolla nimensä mukaan on poimuttuneet lehdet (-; löytää ainakin niityiltä ja pihoilta samoin kuin metsä- eli ahomansikan 

 lehtiä. Ne sopivat makoisasti yrttisekoituksiin ja salaatteihin.

                        

-Vadelman 

lehtiä on helppo kerätä myös mukaan kävelyteiden ja polkujen pientareilta ja niittyjen ja pihojen reunoilta. Niitä voi käyttää mm. yrtti/villivihannessekoituksiin ja teeainekseksi.

  

-Koivun

pienet lehdet ovat myös todella hienoja C-vitamiinin ja mm. monen tuikitärkeän hivenaineen lähteitä. Ne sisältävät paljon myös flavonoideja, jotka vaikuttavat solujen ikääntymiseen. Niitä kannattaa heittää vaan leivän päälle muun yrttihakkeluksen kanssa.

-Kohta lähestyy myös kuusen- ja männynkerkkien  kulta-aika. 

 Nämä kuusen ja männyn pehmeät, vaaleanvihreät vuosikasvaimet ovat aivan mahtavia C-vitamiinin ja monen muun terveyttä ylläpitävien aineiden lähde. Tee niistä kerkkäsiirappia tai jos löydät oikein pehmeinä voit pilkkoa pienen pieneksi pilkkeeksi voin tai hunajan sekaan (-;.

Pihlajan silmuja, vuohenputkea, ylhäällä nokkosta ja yksi voikukanlehti

Villivihannesten keruu kuuluu Suomessa jokamiehenoikeuksiin, mutta puiden silmuja ja lehtiä kerättäessä tulisi olla maanomistajan lupa. Olen itse kysynyt Helsingin kaupungilta aikoinaan lupaa kerätä jonkin verran kuusenkerkkiä ja pihlajan taimien silmuja ja lehtiä ja leppoisa virkamies silloin vastasi, että toki se käy (-;. Varsinkin nuorien pihlajan taimien silmujen ja lehtien kerääminen usein on vain eduksi nykyisten metsikköjen ekologialle, koska pihlaja taimettuu niin voimakkaasti, että se helposti umpeenkasvaa alueen pensas- ja taimikerroksen. Täytyy muistaa, myös että ei kerää maassa kasvavia kasveja aivan kävelytien tai polun reunalta, koska siinä kohdin ne ovat olleet eniten kulutuksen sekä ulkoilutettujen koirien tarpeiden alla.

Yrttikirjat ovat oiva apu ja niitä lukiessa todella yllättyy kuinka todella moni suomalainen kasvi kelpaa syötäväksi! Toki on olemassa myös hyvin myrkyllisiä kasveja luonnossamme, joita pitää varoa kuten esim. leinikit, vuokot, kielo, keltamo, myrkkykeiso ja myrkkykatko. Katso kunnolla tavoittelemasi villivihanneksen tuntomerkit ennen käyttöä, vastaako se poimimaasi kasvia (-; Ellet omista yrttikirjaa, voit vaikka googlettaa kasvin nimen. Netissä on hyviä kasvio- ja yrttisivustoja kuvineen.

Teeksi voit kuivattaa yrtit ihan ilman kuivuriakin ilmavassa paikassa sanomalehden päällä huoneenlämmössä poissa suorasta auringonvalosta. Villivihanneksiksi kerätyt kasvit huuhdotaan lävikössä hyvin ja useaan otteeseen pölyn ja mullan ym. lian poistamiseksi. Suhteellisen kuiviksi kopistellut tai puristellut villivihannekset voidaan keittiösaksilla tai terävällä leikkuuveitsellä pilkkoa hakkelukseksi ja laittaa sellaisenaa voidellun leivän tai valmiin ruoan päälle. Yrttihakkeluksesta voi tehdä helposti myös aivan upeaa marinadia lisäämällä yrttien sekaan ripaus laadukasta suolaa (merisuolaa/vuorisuolaa) ja öljyä (luomu ja kylmäpuristettua) niin että ne vain peittyvät. Marinadin voi jatkaa vielä pestoksi, niin, että lisää vielä maun mukaan paahdettuja tai ei-paahdettuja pähkinöitä (esim. pinjansiemeniä, mantelirouhetta, cashewpähkinärouhetta yms.), kuullotettua tai raakaa valkosipulia ja juustoraastetta ja pyöräyttää kaikki sauva- tai tehosekoittimessa (-;. nam..

Lisätietoa villivihanneksista ja niiden ruokaresepteistä löydät vielä esim. osoitteesta: www.suomenluonto.fi/villivihannekset.

Tervemenoa yrttimetsään <3 o:p="">

toivoo Reetta

”Ei ole väärin kerätä kasveja elämän perustarpeiden tyydyttämiseksi. Luonto tietää itse, miten suojella ja pitää huolta itsestään” –Amma-